Jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan
kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollinen ei tämän lain perusteella kuitenkaan
ole julkisyhteisö eikä maatilatalouden harjoittaja. Osakeyhtiö, osuuskunta,
kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, yhdistys ja muu sellainen yhteisö
sekä säätiö ovat kuitenkin aina kirjanpitovelvollisia ja niiden on soveltuvin osin noudatettava
tämän lain säännöksiä. (Kirjanpitolaki 1973, §1)

Koko kirjanpitolaki pdf-tiedostona Euroopan komission sivulta: d4.3-fi.pdf

Perusasioita Kirjanpidosta

"Yrityksen perustamisesta lähtien pitää huolehtia siitä, että liiketapahtumia kuvaava aineisto kootaan ja säilytetään.
 

Kirjanpitoaineisto on paperia: lasku, rahtikirja, tiliote, yrityksen kokouksen pöytäkirja, kuitti käteis- tai korttimaksusta, kassapäätteen tarkkailunauha, sopimus, liikekirje, oikeuden päätös.

Kirjanpitoaineisto voi olla myös paperitonta eli sähköinen tallenne: tiliotetiedosto, viitteellisten suoritusten tiedosto, maksettavien laskujen tiedosto, tiedosto lähetetyistä laskuista, skannattujen ostolaskujen tiedosto, sähköinen ostolasku jne.

Kaikki paperit ja tiedostot, jotka syntyvät, kun asioidaan toisten yritysten, asiakkaiden, pankkien ja viranomaisten kanssa ovat kirjanpitoaineistoa. Tämä aineisto järjestetään liiketapahtumien todisteista koostuvaksi tositeaineistoksi ja kirjeenvaihdoksi.

Paperitositteiden kopioita tai päällekkäisiä tositeaineistoja ei tarvitse eikä pidä säilyttää. Tiedostoista otettavat varmistukset ovat asia erikseen, niistä on huolehdittava". (Kirjanpidon ABC, Taloushallintoliitto. Julkaistu Huhtikuu/2007)

Lue lisää kirjanpidosta: Kirjanpidon ABC (Taloushallintoliitto)